Luonto
Kirjavinkki - World without us - Maailma ilman meitä;
World without us
Lisää kirjasta kannattaa lukea Jukka Kemppisen sivuilta. Aiheeseen liittyen juttua, Bialowiezan metsistä, Euroopan viimeisistä säilyneistä metsistä. Kirjan kotisivut. Video siitä, jos ihmiset todella häviäisivät täältä tai miltä talosi näyttää 500 vuoden kuluttua.
Great Pacific Garbage - Tyynenmeren jätepyörre;
Keskellä Tyyntämerta on olemassa maailman suurin “kaatopaikka“. Tähän kaatopaikkaan on kerääntynyt suuri määrä muovia. Tällä merialueella arvioidaan olevan painoltaan kuusinkertainen määrä muovia planktoniin verrtattuna. Muovi on pilkkoutunut jo osin hyvin pieniksi paloiksi, murusiksi. Näitä murusia normaalisti planktonia syövät eläimet nykyään syövät. Ja edelleen isommat eläimet syövät näitä planktoneläimiä. Tästä ei olekaan enää pitkä matka omaan ruokapöytäämme. Eli pian saamme maistaa omaa lääkettämme, ja syömme jätteitämme! Käsittääkseni näihin pieniin muovinpalasiin myös kerääntyy herkästi eräitä hyvin haitallisia aineita, kuten DDT. Ravintoketjussa tämäkin tulee vielä olemaan meidän omassa ruokapöydässämme.
“DDT on väritöntä, kiteistä tai valkoista jauhetta, joka liukenee herkästi rasvoihin mutta huonosti veteen. Se ei ole akuutisti tappava – ihminen voi syödä sitä eikä kuole heti. Sen sijaan se vaikuttaa pikkuhiljaa hormonitoimintaan ja kertyy maksaan ja munuaisiin.” - Wikipedia
Muovista on myös suurta haittaa suurimmillekin eläimille, vilkaise alla olevia kuvia merikilpikonnista.
Seaturtle deformed
Turtle eating plastic
Vieläkö kuvittelemme jätteidemme vain “häviävän” jonnekin?
Metsien “hoitaminen” onkin metsien raiskaamista;
Videossa on Biolowiezan muinaista metsää Puolassa. Euroopan viimeinen metsä, joka on saanut elää rauhassa hakkuilta. Sitä ei ole vielä ehditty muuttaa talousmetsäksi kuten Suomessa on käynyt jo lähes kaikille metsille. Käsittääkseni itä-suomessa on vielä pieni alue metsää, jossa saattaa kasvaa jopa satoja vuosia vanhaa metsää. Muutoin koko maamme on muutettu talousmetsäksi, kuten sitä nykyään kutsutaan, paperi- ja muiden tehtaiden myötävaikutuksella. (Nyt kun metsää ei enää oikeastaan Suomessa enää ole, paperitehtaat ajavatkin kiireellä tehtaita alas.)
Puhumme täällä “metsänhoidosta”, mutta mitä se on? Mitä on todellinen metsänhoitaminen. Onko se sitä, että ihminen kaataa kaikki puut ~50 vuoden välein ja muuttaa ne rahaksi? Miten metsät ovat pystyneet elämään ennen meitä, kun kukaan ei niitä ole ollut hoitamassa. Todellisuus on sitä, että nykyiset talousmetsät eivät ole biodiversiteetiltään kovinkaan monimuotoisia. Monet lajit eivät niissä pysty elämään, ne eivät tarjoa metsän eläimille muuta kuin kuihtuneen aavistuksen siitä metsästä mitä ennen kasvoi. Puhumme metsätaloudesta, metsän hoidosta, metsän kasvatuksesta tai metsänviljelystä. Näillä kaikilla on kuitenkin yhteinen päämäärä, tehdä rahaa. Ja tehdä rahaa luonnosta piittaamatta. Metsän raiskaajaa sanotaankin ironisesti metsänhoitajaksi.
Ajattelin alkuun hieman sensuroida yllä olevaa tekstiäni, mutta mitäs minä sellaista menen tekemään kun katsoin tämän videon Pentti Linkolasta;
Kyllä meinaan pistää vihaksi, millasella otteella Jussi Heikelä & Aki Linnanahde Radio rockissa kohtelevat Pentti Linkolaa. Haastattelijoiden kysymyksistä, ja koko asenteesta tätä vanhaa herraa kohtaan paistaa sellainen tietämättömyys, että ei voi kuin ihmetellä. Juuri samantyylistä välinpitämättömyyttä kohdataan myös normaalissa ihmisten kanssakäymisessä. Tämä välinpitämättömyys oli varmasti yksi kouluampujankin syistä teoilleen…Tähän kouluampumisaiheeseen en kuitenkaan halua mennä sivuillani. Sanon vain, että Pentti Linkola on myös syvästi huolestunut metsiemme (ja koko luontomme) nykyisestä tilasta, ja on tarkkaillut sitä huomattavasti tarkemmin ja pidempään kuin yksikään Radio Rockin tietämättömistä toimittajista. Mikäli Linkolan ajatuksiin metsistä haluaa tutustua tarkemmin, on syytä aloittaa esimerkiksi lukemalla “Voisiko elämä voittaa” -kirjan. Myös seuraavista linkeistä, I, II on apua Linkolaan tutustuttaessa. Kalastaja Linkola on perustantu luonnonperintösäätiön. Loppuun laitan vielä lainauksen Suomen luonto lehdestä;
“Raskas metsänhoitokoneisto on viritetty tuottamaan puuta metsäteollisuudelle aseinaan raha, politiikka ja laki. Metsänhoitobyrokratia, valtio valtiossa, taipuu kovin hitaasti täyttämään monipuolistuneet tehtävänsä, joita ovat metsien hoitaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Metsäorganisaatiot tehostavat koko ajan tulostavoitteita; metsästä pitää saada enemmän irti yhteiskunnassa vallitsevan kasvuajattelun mukaisesti.
Toisaalta metsäluonnon monimuotoisuus on vaarassa; 37 prosenttia uhanalaisista lajeistamme on metsän eläjiä. Miten monimuotoisuus taataan yhden lajin istutetulla, tasapäisellä puupellolla? Arvokkaita kohteita kehotetaan säästämään, mutta miten käynee arvokkaiden lajien esimerkiksi pienellä kosteikolla, jonka reunoille jätetään harva puurivi ja jonka ympäröivät olot avohakkuu muuttaa täysin?”
Linkki. Linkissä kerrotaan kuinka metsätalous on kohdellut Suomen metsiä. Lähes kaikki metsät ovat siis raaka-ainetta metsäteollisuudelle, ja luonnontilaista metsää Suomessa on jäljellä enää noin 5% metsistä. Toisin sanoen luonto on kuihtunut olemattomiin siitä mitä se on joskus ollut.
Kuluttamisen lopputuotteet - Kaatopaikat;
Nykyisesessä kulutusyhteiskunnassa on ihmisten jatkuvasti kulutettava. Eikä ainoastaan kulutettava, vaan kulutettava jatkuvasti enemmän. Tätä kutsutaan “kapitalismin” mukaan talouskasvuksi. Tästä talouskasvusta puhutaan televisiossa, analyytikot antavat ennusteita sen kehittymisestä, kasvusta. Mitä tästä niin kutsutusta talouskasvusta sitten aiheutuu? Onko kaikki vain sitä kasvua ja sitä, että yhteiskunnat menevät jatkuvasti kohden jotain parempaa? Näitä asioita tarkastelen tässä merkinnässä.
Talouskasvu, siitä on hyvä aloittaa. Eli kuten wikipedian artikkelissakin, sitä mitataan BKT:n muutoksena. Mikäli talouskasvua ei ole, tai se on negatiivinen, pelin hengen mukaisesti tavalliset ihmiset kärsivät. Homma siis perustuu jatkuvalle kasvulle. Kasvun puuttuessa kohtaamme ongelmia kuten taantuma, lama, työttömyys.
Mitä tämä talouskasvu sitten aiheuttaa? Tarkastelen tässä nyt ajatusta talouskasvun tuottamien tuotteiden näkökulmasta. Talouskasvu ja kuluttaminen tuottaa siis jätettä, eikä vain jätettä vaan massoittain ja tonneittain jätettä. Seuraavat kuvat ja video yrittävät edes hieman valoittaa tätä massiivisuutta. Ja näitä kaatopaikkoja riittää maailmalla, uskokaa pois. Tietenkään ne eivät ole siinä turistikohteen vieressä haisemassa, vaan sivummalla. Joskus voisi tehdä ihmisille hyvää käydä aurinkorantojen sijaan katsomassa haisevaa kaatopaikkamerta. Kuluttaminen saattaisi jopa hieman vähentyä..
Kaatopaikka
Kaatopaikkaa..
Jatkossa voidaankin sitten pohtia tarkemmin mitä nämä kaatopaikat itse asiassa aiheuttavat. Ei ainoastaan kauhistella niiden kokoa ja määrää..
Destructive nature;
“Luontoa ei voi hallita muutoin kuin tottelemalla sitä” - Francis Bacon
Tässä osiossa kerrotaan luonnon tuhoutumisesta. Mielestäni aihetta ei käsitellä valtamediassa tarpeeksi, ja itseasiassa se jätetään huomiotta. Se mistä kerrotaan on talousluvut ja talouskasvun kehittyminen, meidän on kuitenkin aina välillä hyvä muistaa mistä kaikkialta tämä ns. talouskasvu tulee. Olemmeko tekemässä itseämme rikkaammaksi muuntamalla luonnon rahaksi?
Chernobylin ydinvoimalaonnettomuus, ja sen järisyttävät jälkiseuraukset. Seuraukset näkyvät vielä sukupolvien ajan ihmisen perimässä.
Chernobylin lapsia, voimmeko ikinä unohtaa..
Kiina;
Kiinassa oleva kylä. Tässä kylässä ei juuri tuule, joten saasteet jäävät leijumaan ilmaan, kirjaimellisesti.
Tässä videossa kerrotaan paljon Kiinan kaupunkien saastumisesta, millaisen hinnan ne ovatkaan maksaneet talouskasvusta. Suurimmat ongelmat tuntuvat yleensä tulevan siitä, että tehtaat laskevat jätteensä suoraan paikallisiin jokiin ja järviin, puhdistamattomina tietysti. Alueen asukkaille tulee yleensä suuria terveydellisiä haittoja, lähtien erilaisista syövistä. Videossa paikallinen “terveystarkastaja” tai vastaava lähtee yhdessä kuvausryhmän kanssa kuvaamaan paikallisen kaupungin (Chonqing) teollisuuslaitosten toimia. Tehtaat laskevat jätteensä suoraan paikallisiin jokiin, ja näissä joissa ei paljon elämää enää olekaan. Kaikki kalat ovat kuolleet.. Tehtaiden ympärillä vartijat pyrkivät estämään kuvausryhmän toimia. Nykyään saastuttava teollisuus on siirtynyt yhä enemmän kolmannen maailman maihin, ja siellä tuotot on laitettu luonnon edelle. Tavalliset ihmiset ovat suuria kärsijöitä, eikä heidän ääntään kuunnella. Ihmiset ovat todella vihaisia, he tekevät paljolti tuotteita vientiin, heille itselleen jää kuitenkin vain tuhottu maa. Kuinka kauan tavalliset kiinalaiset kestävät tällaista? Heillä olisi joukkovoimaa, jos he voisivat liittoutua keskenään. Loppuun vielä toinen video Kiinan saasteista..
Saastuttavan teollisuuden siirtäminen kolmanteen maailmaan;
Otan tällä kertaa suoran lainauksen Suomen Rauhanpuolustajien sivuilta. Lähde Haluammeko todella sijoittaa tällaisiin yhtiöihin tulevaisuudessakin? Onko eettisempi sijoittaminen saamassa jatkossa enemmän jalansijaa?
“Vuonna 1992 Maailmanpankin kakkosmies Lawrence Summers kehoitti teollisuusmaiden saastuttavaa teollisuutta muuttamaan köyhimpiin kehitysmaihin. Summers perusteli tätä sillä, että saastuttamisen aiheuttamat kuolemantapaukset tulevat Etelässä halvemmiksi johtuen pienemmistä palkoista. Lisäksi Summersin mukaan maissa, joissa erityisesti lapsia kuolee muutenkin paljon, eivät saastumisen aiheuttamat lisäkuolemat tunnu missään. Sitä mukaa, kun ympäristölainsäädäntö teollisuusmaissa on kiristynyt, saastuttavin teollisuus onkin muuttanut Etelän “saastuttajan paratiiseihin”.
Kehitysmaiden osuus kemikaalien tuotannosta on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Tärkein syy on ollut se, että alaa hallitsevat ylikansalliset ovat perustaneet tehtaita kehitysmaihin. Esimerkiksi Saksan yritysten ulkomaisista investoinneista 37 % on kemianteollisuuden tekemiä, Yhdysvaltain vastaava luku on 23 %.
Kloori on kemianteollisuuden tärkein raaka-aine. Noin kaksi kolmasosaa kaikista teollisista kemikaaleista tuotetaan prosesseissa, joissa kloori on ainesosana tai osa lopputuotetta. Kloori on kymmenien tuhansien tuotteiden ainesosana: PVC-muovi, useat tuholaismyrkyt, voiteluaineet, liuottimet, saippuat, kosmetiikkatuotteet, paperi ja selluloosa jne. Kloorin tuotanto on erittäin saastuttavaa ja klooripohjaisten tuotteiden tuotannossa, käytössä ja hajoamisessa syntyy dioksiineja, jotka ovat vaarallisimpia ja pysyvimpiä tunnettuja syöpää aiheuttavia aineita. Sitä mukaa kun vaatimukset kloorin käytön kieltämisestä ovat kasvaneet teollisuusmaissa, alan teollisuus on siirtynyt kehitysmaihin. Yksin Intiaan ollaan perustamassa 26 kloriinia tuottavaa tehdasta.
Sveitsiläinen Sandoz aiheutti vuonna 1986 historian pahimpiin kuuluvan saastekatastrofin. Kolmekymmentä tonnia erittäin myrkyllisiä kemikaaleja vuoti Rein-jokeen tuhoten kaiken elämän satojen kilometrien matkalta. Yhtiön jouduttua kritiikin kohteeksi se siirsi näiden kemikaalien valmistuksen suurimmaksi osaksi Resendeen Brasiliaan. Kun katastrofi oli lähellä toistua kolme vuotta myöhemmin, Sandoz siirsi loputkin tuotannosta Intiaan ja Brasiliaan. Nykyisin yhtiön nimi on Novartis.
Asbesti kiellettiin kaikissa teollisuusmaissa 1970- ja 80-lukujen aikana. Ylikansalliset valmistajat, ennen kaikkea kanadalaiset yhtiöt, alkoivat markkinoida asbestia kehitysmaissa ja lopulta siirsivät koko valmistuksen kehitysmaihin. Nykyään ylikansalliset valmistavat asbestia yli kymmenessä kehitysmaassa. Miltei kaikissa Latinalaisen Amerikan maissa asbestisementtiä käytetään yleisesti rakentamiseen.
Myös tietotekniikka-alan vaarallisin tuotanto on sijoittumassa kehitysmaihin. Yhdysvaltalainen tietotekniikka-alan ympäristöongelmiin keskittyvä kansalaisjärjestö Silicon Valley Toxics Coalition teki vuonna 1997 tutkimuksen 22 korkean teknologian yhtiön tuotannon sijoittumisesta. Tutkimuksen mukaan jo puolet yritysten saastuttavimmista työvaiheista eli valmistus- ja kokoonpanotyö, joissa käytetään happoja, liuottimia ja myrkyllisiä kaasuja, on siirretty kehitysmaihin.
Amerikkalaiset auto-, elektroniikka- ja kulutustavara-alan suuryritykset, muun muassa Du Pont, Ford, General Motors ja Motorola, ovat siirtäneet saastuttavimmat tehtaansa Meksikon puolelle ns. maquiladora-vyöhykkeelle. Yli puolella USA:n sadasta suurimmasta yrityksestä on tehdas alueella, yhteensä siellä on noin 3500 tehdasta, joissa on yhteensä vajaa miljoona työntekijää. Tutkimusten mukaan vain 35 % alueen tehtaista täyttää edes Meksikon ympäristömääräykset. 75 % tehtaista laskee ongelmajätteensä, yhteensä 44 tonnia päivässä, suoraan avoviemäreihin, kanaaleihin ja jokiin, joiden varrella tehtaiden työntekijät asuvat. Jätteiden tiedetään aiheuttavan syöpää ja aivovaurioita ja vahingoittavan sikiöitä. Alueen vesistä on löydetty yli sata myrkyllistä kemikaalia.
Meksikon hallitus on kieltänyt työläisiltä itsenäisten ammattiliittojen muodostamisen. Työläisten keskipalkka on noin 20 markkaa päivässä. Professori Valdes-Villava Juarezista kuvaa työläisten oloja maquiladoralla näin: “Tehtailla työskentelee yhä enemmän 14-vuotiaita. Työntekijät kärsivät jatkuvasta burnoutista. He menettävät työkykynsä kolmessa-neljässä vuodessa. Heidän näkönsä heikkenee ja he saavat allergioita ja munuaisvaivoja”. Maquiladoran tapaisia “erityistalous-alueita” on nykyisin yli 50:ssä kehitysmaassa ja niissä työskentelee 70 miljoonaa työntekijää.
Yhdysvaltalaisen Union Carbiden torjunta-ainetehtaalla Bhopalissa Intiassa sattui vuonna 1984 historian pahin tehdasonnettomuus, jossa kuoli 16 000 ihmistä ja 600 000 loukkaantui. Onnettomuus johtui siitä, että Bhopalin tehtaan turvallisuustaso oli huomattavasti alhaisempi kuin yhtiön USA:ssa sijaitsevilla tehtailla. Viisitoista vuotta onnettomuuden jälkeen korvauksia uhreille ei ole pahemmin maksettu, ja yhä käytössä olevassa tehtaassa muhii massiivinen uusi ympäristökatastrofi. Bhopalin onnettomuus osoittaa, että kehitysmaaolosuhteissa turvallisuuden ja ympäristöstandardien tulisi itse asiassa olla tiukempia kuin teollisuusmaissa - vastaava onnettomuus teollisuusmaassa olisi vaatinut huomattavasti vähemmän ihmisuhreja toimivan väestönsuojelun takia. Suomessa myydään Union Carbiden Ucar-paristoja.”
Tähän samaan yhteyteen lisään myös todellisen tapauksen Intiasta;
Videossa IMAn opiskelijat ovat dokumentoineet Intiassa teollisuuden saastuttamaa luontoa. Pohjavedet ovat pilaantuneet teollisuuden kanaaliin laittomasti laskemista jätteistä ja saasteista. Kasvit kuolevat, ihmiset kärsivät… Muutenkin Intiassa luonto alkaa osin olla melkoisen saastunutta teollisuuden vuoksi. (Länsimaisen teollisuuden.) Lisäksi videossa on kuvailtuna myös muita terveyshaittoja aiheuttavia kemikaaleja. Tässä vielä englanninkielinen kuvaus;
“A Video based on field visit by IIMA students to the Nandeswari Industrial Estate in Gujarat. It highlights the devastating effects of the pollution on the nature. Setting up of a Commom Effluent Treatment Plant at the estate to didnt help resolve the problem either”
Videossa esitetään eri kemikaaleja, jotka vaikuttavat kaikkeen elolliseen. Sox, Nox -yhdisteet, Carbon monoxide.. Videon lopussa esitellään myös asioita, joita on saatu aikaan. Sähköautoja, ilmanpuhdistimia, yms. Ongelmaa nämä eivät tietysti ratkaise.
Videossa näytetään “still-kuvia” luonnon tuhoamisesta.
Luonnossa selviytyminen - Surviving in nature;
Luonnossa selviytymiseen voi aloittaa tutustumalla Tiede.fi:n keskusteluihin aiheesta “Luonnossa selviytyminen“. Myös Wikikkon kautta voi alkaa opettelemaan luonnonmukaista elämistä.
Suomen armeija on julkaissut oppaan Luonnonmuonaohje. Huomattavaa on erityisesti, että petoeläimillä kuten karhu, ilves tai mäyrä voi olla lihassaan trikiinejä. Tällöin liha tulee kypsyttää kunnolla.
Yksi enimmäkseen unohdettu luonnonkasvi on nokkonen. Nokkosen polttavuus johtuu muurahaishapon kaltaisesta nesteestä, joka erittyy kosketettaessa polttiaiskarvoja. Polttavuus katoaa kuumennettaessa. Nokkosessakin, kuten myös pinaatissa, on nitraattia. Wikipedian artikkelin mukaan (02.09.09) nokkonen sisältää rautaa, kalsiumia, C-vitamiinia ja proteiinia. “Parhaimmillaan nokkonen on 10-15 cm:n pituisena. Silloin sen voi käyttää sellaisenaan. Myöhemmin voi käyttää vain lehdet” - Toivo Rautavaara (1976) Esimerkiksi nokkosteen valmistus ei liikaa vaivoja vaadi, ja siitä on hyvä aloittaa.
Kalastus - Fishing;
Metsästys - Hunting;
Maanviljely - Farming;
Fauna;
How fast are we really making all the other species extinct. Find out answer with in these pages.
Mass extiction of nature species. Videossa kerrotaan millaista tahtia onnistumme tuhoamaan maapallon ekosysteemiä. Ihmisten määrän lisääntyessä, eläinten (luonnon) mahdollisuudet elää kanssamme käyvät koko ajan huonommiksi.
Fishes;
Yksi suurista kaloista, joka aikoinaan eli myös suomessa on Sampi. Vielä 1930-luvulla näitä kaloja eli Suomessa. Nykyään meillä suomalaisilla on lähinnä muisto näistä äärimmäisen uhanalaisista kaloista. Kaloja saalistetaan edelleen liikaa, lähinnä niiden maukkaan kaviaarin ja lihan vuoksi.
Sampi
On behalf of the nature and animals;
